Siihtalankummulle nousee ekopienkerrostalojen yhteisö!

Siihtalantie 12- osoitteeseen nousee tänä vuonna 4 pienkerrostaloa, joissa on 42 asuntoa ja tavallista enemmän yhteiskäyttöön tarkoitettua tilaa asukkaille.

 

”Tätä kokonaisuutta suunniteltiin hartaasti ja tutkien sitä, mitä tulevaisuuden asumiselta odotetaan: turvallista sisäilmaa, edullisia käyttökustannuksia, puutarhamainen piha sekä luontevaa tekemistä ja yhteisöllisempää elämää! Lisäksi meillä on kunnianhimoiset tavoitteet ekologisemmasta rakentamista, jopa niin että tavoittelemme kokonaisvaltaista hiilineutraaliutta.”, kertoo rakennuttajana toimivan Pyhäselän Oma Kiinteistö Oy:n toimitusjohtaja Anu Louhelainen.

Kilpailutimme pääurakoitsijaa laajasti. Kieltämättä jouduimme siinä vaiheessa moneen otteeseen vastaamaan kysymyksiin, emmekö voisi valita halvempia materiaaleja tai tinkiä esim. seinärakenteesta. Emme halunneet tinkiä ja sitä kautta siilautui myös urakoitsija, joka halusi itsekin olla oppimassa uutta ja innostui aidosti ympäristötavoitteistamme.
- Meillä tämä koettiin loistavaksi mahdollisuudeksi olla tekemässä jotain aivan uutta Joensuuhun, eikä valtakunnallisestikaan liene vastaavaa pienkerrostalokohdetta. Jo pelkästään se, että tälle noin 5000 m2 tontille porataan 8 maalämpökaivoa 263 metrin syvyyteen ja jo niillä katetaan 90 % asuntojen lämmön ja käyttöveden kulutuksesta, on ennätyksellistä. Lisäksi käytössä on aurinkopaneelit, joiden tuotannosta sähköä voidaan myydä myös muiden käyttöön. Ja kun maalämpökaivoja tässä kohteessa käytetään kesällä myös asuntojen viilennykseen, tuo sekin merkityksellisen sähkön säästön. Olemme tyytyväisiä, jotta voitimme tämän urakan, kertoo työnjohtaja Jussi Hukka Savo-Karjalan Eristys ja Saneeraus (SKES) Oy:stä. Yritys on perehtynyt myös talojen sisäilmaturvallisiin ulkoseinärakenteisiin, joissa ei käytetä ollenkaan eristeitä, vaan eristeenä toimii ilma ja materiaalina harkkomainen vulkaaninen savi.
- Osuuskunnan arvoihimme kuuluu paikallisten yritysten suosiminen, joten liperiläisen urakoitsijan ja muiden paikallisten yhteistyökumppaneiden valinta nähtiin osuuskunnan hallituksessa tärkeänä, jatkaa Louhelainen. Pyhäselän Oma Osuuskunta omistaa rakennuttajana toimivan osakeyhtiön 100 %:sti ja osuuskunnan puolestaan omistavat n. 2400 pohjoiskarjalaista piensijoittajaa, joten siinäkin mielessä eroamme monesta muusta rakennuttajasta.

Anu Louhelainen on taustaltaan rakennusinsinööri ja toiminut rakentamisen parissa niin yrittäjänä kuin viranomaistehtävissä kunnallisella puolella. Lisäksi hän on toiminut osuuskunnan hallintohenkilönä vuodesta 2004. Kun osuuskunta joutui EU:n pankkisäätelylain vuoksi luopumaan POP-pankkitoiminnasta 2014, alettiin osuuskunnassa miettiä sijoitustoiminnan lisäksi rakennuttamistoimintaa ja pian Louhelainen valittiin toimitusjohtajaksi. Jos kysyntää arvopohjaisille ekoasunnoille löytyy, olemme valmiita aloittamaan aika pian seuraavankin kohteen suunnittelun, toimitusjohtaja Louhelainen kertoo.
-Haluamme kuljettaa mukana myös osuuskunnan pitkää ja kunniakasta historiaa, kertovat markkinoinnista vastaavat osuuskuntalaiset Helinä Kalaja ja Riitta Nyberg. Juuret sille, että tällainen omaisuusmassa on olemassa ja sitä on saatu itsenäisesti kasvattaa, ovat vuodessa 1906. Silloin Hammaslahden isännät Mikko Tikkanen, Juho Tahvanainen ja Jaakko Puustinen päättivät kutsua muutkin lähialueen maanviljelijät koolle kuulemaan osuuskassatoiminnan periaatteita. Silloin perustettiin Hammaslahden Osuuskassa. Tässä yhdistyvät tulevaisuuteen kurkottaneiden isäntien ajatukset kuin myös tämän sukupolven tahto tehdä valintoja tulevaisuuden älytaloon.
- Kiinnostusta on jo kovasti herättänyt myös se, että pihasta pyritään tekemään toiminnallinen kuntoilu- ja leikkipaikkoineen. Pihasuunnitelmaa kuuluu myös ns. syötävä puutarha hedelmäpuineen ja marjapensaineen. Pihaan on suunnitteilla myös lavaviljelymahdollisuuksia ja tietenkin asuntojen todella suuret lasitetut parvekkeet jokinäkymällä mahdollistavat myös oman parvekekasvatuksen, kertoo osuuskuntalainen Helinä Kalaja.
Asuntojen myynnistä vastaa osuuskunnan oma kiinteistövälitysyhtiö LKV Mauri Ahvalo Oy. -Tässä vaiheessa näyttää siltä, jotta yksin asuvat opiskelijat ja asuntosijoittajat ovat ensimmäiseksi kiinnostuneet kohteesta, ilmeisesti juuri matalien käyttökustannusten ja älytalo-ominaisuuksien takia. Mutta odotamme, että tietoisuuden lisääntyessä kysyntää tulee myös paljon haja-asutusalueilta palvelujen ääreen muuttavilta, koska sijaintihan on loistava: joki ja oma rauha, silti kaikki palvelut lähellä, kertoo kiinteistövälittäjä Tomi Sormunen Ahvalo Oy:stä.
 

LYHYESTI OSUUSKUNNAN HISTORIASTA – Omapäisyyttä ja tulevaisuuteen kurkottelua

Vuonna 1906 perustetaan Hammaslahden Osuuskassa hammaslahtelaisten isäntien Mikko Tikkasen, Juho Tahvanaisen ja Jaakko Puustisen perustamana. Vuonna 1923 Otto Puustisen toimiessa kassanhoitajana talletuksia oli 128 000 markkaa, mutta jo 4 vuotta myöhemmin 1,5 miljoonaa markkaa – niinpä konttori siirrettiin Kauppa Sampon tiloihin.
Osuuskassojen muuttuessa Osuuspankeiksi, oltiin 1970-luvulla jo kirjoittamassa fuusioitumissopimusta Joensuun Osuuspankin kanssa – 98 äänesti fuusioitumisen puolesta ja 92 vastaan. Taisto Toropaisen käännyttäessä kyläläisiä 1976 päädyttiin kuitenkin toisin: Pyhäselän Osuuspankki pysyi itsenäisenä ja paikalliset konttorit säilyivät.
Vuonna 1996 Osuuspankki vaati yhteenliittymä-toimintamallia ja itsenäisyys oli jälleen vaakalaudalla! Kiemuraisten käänteiden kyseenalaistajana toimi tuolloin mm. Martti Immonen ja lopulta äänin 120-48 yhteenliittymään ei suostuttu, vaan liityttiin osaksi ns. koivunlehti -POP-pankkeja. 
Kasvuvuosien jälkeen 2014 oltiin valinnan edessä, tällä kertaa uuden EU-pankkisääntelylain vuoksi. Nyt päätös oli yksimielinen: pankkitoiminta myytiin Oma Säästöpankille ja toiminta jatkuu omistajana ja sijoittajana.  Pyhäselän Oma Osuuskunta-nimellä palattiin siis lähtöpisteeseen: osakkaiden etujen valvomiseen ja kehittämistyöhön. Siihen kuulunut keskinäinen paikallinen yhteistyö ja kehittäminen ovat vahvasti mukana Siihtalantie 12-hankkeessa. 
Viime vuosina on kirkastettu osuuskunnan arvoja ja mietitty tarkasti, millaisia asioita noilla vuosien myötä yli 8 miljoonan pääomaksi kertyneillä rahoilla halutaan olla edistämässä. Vuosittain tuetaan urheilijoita, vähävaraisia opiskelijoita sekä start-uppeja sekä pyritään hoitamaan hyvin sijoituksia ja pientä omistajaosuutta Oma Säästöpankissa. Ja nyt aletaan rakentaminen, jonka on määrä valmistua jo marraskuussa 2021.
Lisää historiasta: http://www.omaon.fi/fi/osuuskunta/historiikki/

LYHYESTI SIIHTALANKUMMUN HISTORISTA
Siihtala saattaisi olla tänään Joensuun kaupungin keskusta, jos varhaiset kaupungin perustamissuunnitelmat Ruotsin vallan ajalla vuonna 1785 olisivat toteutuneet. Pielisjoen mutkassa kohonneelle Siihtalan kummulle suunniteltiin tuolloin suurta neliporttista kirkkoa. Useista hakemuksista huolimatta Joensuu sai kaupunkioikeudet vasta v. 1848 ja kirkot rakennettiin Kirkkokadun kumpaankin päähän.
Tontilla sijaitsi 1990-luvulla purettuja S.A. Tervo Oy:n henkilökunnan rivitalo-asuntoja Asunto Oy Siihtalankumpu nimellä. Viime vuosikymmenillä on usealla rakennuttajalla ollut Siihtalantie 12-tontille suuria suunnitelmia, mutta Pyhäselän Paikallisosuuspankin liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä lokakuussa 2015 osakekanta jäi Oy:n Pyhäselän Oma osuuskunnan omistukseen.

Lisää tietoa kohteesta osoitteesta: www.siihtala.fi
Lisää tietoa rakennuttajasta: www.omaon.fi Lisää tietoa pääurakoitsijasta: www.s-kes.fi
Anu Louhelainen, toimitusjohtaja puh. 044 364 5925
anu.louhelainen@omaon.fi