Pyhäselän Oma osuuskunnan säännöt
Hyväksytty varsinaisessa osuuskuntakokouksessa 15.6.2022, 14§
1§ Toiminimi ja kotipaikka
Osuuskunnan toiminimi on Pyhäselän Oma osuuskunta ja sen kotipaikka on Joensuu.
2§ Toimiala
Osuuskunnan päätoimiala on liikkeenjohdon konsultointi.
Osuuskunta voi omistaa, ostaa ja myydä osakkeita, muita arvopapereita ja kiinteistöjä sekä harjoittaa muuta sijoitustoimintaa. Osuuskunta voi harjoittaa rakennuttamistoimintaa, kiinteistöjen ja liiketilojen vuokrausta sekä työvoiman vuokrausta. Lisäksi osuuskunta voi harjoittaa kaikkea laillista liiketoimintaa. Myös muut kuin osuuskunnan jäsenet voivat käyttää osuuskunnan palveluja.
3§ Jäsenyys
Osuuskunnan jäseninä voivat olla luonnolliset henkilöt, yritykset tai yhteisöt. Jäsenyys alkaa, kun hakija on maksanut osuuden merkintähinnan. Jäsenyyden hakemismenettelyssä sekä osuuden siirronsaajan jäseneksi hyväksymisessä noudetaan osuuskuntalain 3:1 määräyksiä.
4§ Kuolleen jäsenen oikeudenomistajan oikeudet
Kuolleen jäsenen oikeudenomistajan oikeuksissa noudatetaan osuuskuntalain 3:1 ja 3:5 määräyksiä sekä kaikkia osuuden siirronsaajia koskevia osuuskuntalain 1:4 määräyksiä.
Kuolleen jäsenen oikeudenomistajilla on oikeus yhdessä käyttää vainajan oikeutta osuuskunnassa vuoden ajan kuolinpäivästä tai kunnes oikeudenomistaja on sitä ennen tullut osuuskunnan jäseneksi. Oikeudenomistajat voivat käyttää oikeutta vain yhteisen edustajan kautta.
Osuuden siirronsaajalla on vain sama oikeus osuuskunnan varoihin kuin osuuden siirtäjällä olisi jäsenyytensä päättyessä tai osuuden irtisanoessaan ollut, jollei osuuskunta hyväksy siirronsaajaa jäseneksi tai osuuden omistajaksi.
5§ Jäsenen eroaminen ja jäsenyydestä erottaminen
Jäsen voi erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osuuskunnalle. Eroilmoitus katsotaan osuuskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi.
Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsen voidaan erottaa osuuskunnasta:
- jos jäsen on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa
- jos jäsen on aikaansaanut osuuskunnalle huomattavaa vahinkoa
- jos jäsen tahallisesti toimii osuuskunnan etujen vastaisesti
Erottamismenettelyssä noudatetaan muilta osin osuuskuntalain 3:3 määräyksiä.
6 § Osuuskunnan osuudet
Osuuskunnalla on kaksi eri osuuslajia: jäsenosuudet ja lisäosuudet. Jokaisen jäsenen on otettava yksi jäsenosuus.
Osuuskunta ei anna uusia lisäosuuksia. Ennen näiden sääntöjen rekisteröintiä annettuihin lisäosuuksiin sovelletaan näiden sääntöjen ohella ja osuuskuntalain (421/2013) määräysten ohella 1.1.2002 voimaan tulleen osuuskuntalain (28.12.2001/1488) mukaisia määräyksiä siten kuin osuuskuntalain voimaanpanosta annetun lain (422/2013) 15 §:ssä sanotaan.
7§ Jäsenosuudet
Jäsenosuuden nimellisarvo on sata (100) euroa. Osuuskunnan kokous voi päättää uusien osuuksien merkintähinnasta siten, että merkintähinta on korkeampi kuin nimellisarvo. Osuuskunnan kokous voi myös valtuuttaa osuuskunnan hallituksen päättämään osuuden merkintähinnasta.
Jäsenosuuden merkintähinta on maksettava kokonaisuudessaan osuuskuntaan liityttäessä osuuskunnan osoittamalle pankkitilille 30 päivän kuluessa jäseneksi hyväksymisestä. Nimellisarvon ylittävä osa merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
8 § Jäsenosuuden palauttaminen
Erotessaan tai tultuaan erotetuksi osuuskunta palauttaa jäsenelle jäsenosuudesta osuuspääomaan merkityn määrän kuuden kuukauden kuluttua eroamisvuoden tilikauden päättymisestä lukien edellyttäen, että muut palautuksen edellytykset OKL 17:1§ mukaan täyttyvät.
Mahdollinen rahastokorotus luetaan jäsenen tai omistajan puolesta tai sen puolesta, jolle jäsenen tai omistajan oikeus on siirtynyt, osuudesta maksettavaan määrään osuudesta palautettavaa määrää laskettaessa. Osuuskunnalla on oikeus kuitata eroavalle jäsenelle palautettavista maksuista jäseneltä olevat erääntyneet ja riidattomat saatavansa.
Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, palauttamatta jäänyt osa maksetaan irtisanomisvuotta tai jäsenyyden päättymistä seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin kolmannen irtisanomisvuotta tai jäsenyyden päättymistä seuraavan tilinpäätöksen jälkeen.
Osuuden omistajan taloudelliset oikeudet säilyvät ennallaan palautuksen suorittamiseen asti tai jälkipalautusoikeuden päättymiseen asti. Jos osuuden omistaja ei ole osuuskunnan jäsen, osuuden omistajalla ei ole tänä aikana ääni- tai muita hallinnollisia oikeuksia.
9§ Lisäosuudet
Yhden lisäosuuden nimellisarvo on siitä maksettu lisäosuusmaksu eli kymmenen (10) euroa. Lisäosuus voidaan siirtää vain toiselle jäsenelle. Jos lisäosuus siirretään muulle kuin jäsenelle, siirrosta osuuskunnalle tehdyllä ilmoituksella on sama vaikutus kuin jos osuus irtisanottaisiin.
Ylijäämästä voidaan maksaa lisäosuuksille korkoa, joka voi poiketa muille osuuksille maksettavasta korosta.
Osuuskunnan kokous voi päättää lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan tai niistä maksetun määrän alentamisesta maksua vastaan.
Osuuskunnan sulautuessa toiseen osuuskuntaan, jakautuessa tai muuttuessa osakeyhtiöksi osuuskunta voi irtisanoa lisäosuudet.
Osuuskunnan purkautuessa selvitystilan tai konkurssin kautta kertyneet lisäosuusmaksut palautetaan ennen muita osuusmaksuja, tai jos varat eivät palautuksiin riitä, palautetaan se osa lisäosuusmaksuista, mikä kullekin suoritettujen lisäosuusmaksujen suhteen mukaisesti laskien tulee.
Muutoin lisäosuudet tuottavat soveltuvin osin osuuksia vastaavat oikeudet kun osuuskunta sulautuu, jakautuu, muutetaan osakeyhtiöksi tai poistetaan muusta syystä rekisteristä.
Lisäosuudet eivät tuota oikeutta osuuskunnan säästövaroihin sitä purettaessa taikka silloin kun varoja palautetaan tai jaetaan muulla kuin edellä tässä pykälässä mainitulla tavalla.
Lisäosuuksista maksettu merkintähinta palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana lisäosuus irtisanottiin. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on irtisanomista tai jäsenyyden päättymistä seuraavien kolmen tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuusmaksu palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa.
10§ Ylijäämä
Ylijäämän jaosta päättää osuuskunnan kokous. Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille seuraavia jakoperusteita yhdessä tai erikseen käyttäen: ylijäämänpalautuksena osuuskunnan palvelusten käytön suhteessa tai korkona tilikauden alkuun mennessä maksetuille osuuksille. Lisäosuudelle maksettava korko voi poiketa jäsenosuudelle maksettavasta korosta.
Jäsenosuuksien korko maksetaan kuuden (6) kuukauden kuluessa ylijäämän jakoa koskevasta päätöksestä. Jäsenosuuksien korko siltä vuodelta, jonka päätyttyä jäsenosuus tai lisäosuus on palautettu, maksetaan seuraavan koronmaksun yhteydessä.
Osuuskunnan kokous voi myös päättää rahastokorotuksesta. Mahdollinen rahastokorotus luetaan jäsenen puolesta osuudesta maksettuun määrään silloin, kun lasketaan osuudesta palautettavaa määrää tai osuudelle jaettavaa ylijäämää rahastokorotuksen toteuttamisen jälkeen. Osuuskunnan kokous voi päättää rahastokorotuksesta osuuslajikohtaisesti eri tavoin.
11§ Lahjat ja lahjoitukset
Osuuskunnan kokous voi hallituksen esityksestä päättää lahjan antamisesta, jos lahjoituksen määrää voidaan pitää käyttötarkoitukseen sekä osuuskunnan tilaan ja muihin olosuhteisiin katsoen kohtuullisena, kuitenkin siten, että lahjoitukseen voidaan käyttää enintään yksi neljäsosa (1/4) osuuskunnan vuotuisesta ylijäämästä, sen jälkeen, kun siitä on maksettu jäsen- ja muiden osuuksien korot sekä mahdollinen muu ylijäämän jako jäsenille. Osuuskunnan kokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään lahjoitusten käyttötarkoituksesta osuuskunnan kokouksen päättämän enimmäismäärän rajoissa.
Hallitus päättää lahjoituksia koskevat periaatteet.
12§ Osuuskunnan kokoukset, kokousmenettely ja kokouskutsu
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan asioissa osuuskunnan kokouksessa. Osuuskunnan kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä osuuskunnan kokouksia. Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kerran tilikaudessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa, ellei hallitus erittäin painavista syistä muuta määrää.
Osuuskunnan kokouksessa luonnolliset henkilöt eivät voi käyttää oikeuttaan asiamiehen välityksellä. Jäsentä, joka on juridinen henkilö, voi osuuskunnan kokouksessa edustaa sen lakimääräinen edustaja tai asianmukaisesti valtuutettu asiamies. Sama asiamies voi valtuutuksen perusteella edustaa vain yhtä jäsentä.
Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokoukseen julkaistaan ainakin yhdessä jäsenten keskuuteen yleisesti leviävässä hallituksen määräämässä sanomalehdessä tai toimitetaan jäsenille joko postitse, sähköpostitse tai muita tietoteknisiä välineitä käyttäen jäsenen jäsenluettelossa olevaan tai muutoin osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseen.
Osuuskuntakokous voi vapauttaa hallituksen jäsenet tehtävästään.
13§ Varsinainen osuuskunnan kokous
Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. päätetään tilinpäätöksen ja mahdollisen konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta
2. päätetään taseen osoittaman ylijäämän käyttämisestä sekä
3. vahvistetaan avustuksiin käytettävät määrärahat
4. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle edelliseltä tilikaudelta
5. päätetään hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot
6. vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä ottaen huomioon näiden sääntöjen 14§ määräykset ja valitaan tarvittavat jäsenet hallitukseen
7. valitaan näiden sääntöjen 19 §:ssä tarkoitettu tilintarkastaja ja mahdollinen varatilintarkastaja
8. päätetään jäsenosuuden merkintähinnasta tai valtuutetaan hallitus päättämään jäsenosuuden merkintähinnasta
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
10. vahvistaa sijoitus- ja liiketoiminnan riskienhallintaa koskevat periaatteet
14§ Hallitus
Osuuskunnalla on hallitus, jonka osuuskuntakokous valitsee. Osuuskunnan hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) jäsentä ja enintään (9) yhdeksän jäsentä.
Hallituksessa toimivista henkilöistä 70% on oltava osuuskunnan jäseniä. Osuuskunnan toimitusjohtaja ei voi olla hallituksen jäsen.
Uusi hallitus valitsee ensimmäisessä osuuskuntakokouksen jälkeisessä kokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenenä voi toimia seuraavaan osuuskuntakokoukseen saakka täytettyään 70 vuotta.
Hallitus nimeää nimitysvaliokunnan, joka valmistelee osuuskuntakokoukselle hallituksen jäsenvalinnat.
15§ Toiminimen kirjoittaminen
Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat hallituksen jäsenet kaksi yhdessä sekä osuuskunnan toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja kumpikin yksin.
Hallitus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden osuuskunnan palveluksessa olevalle henkilölle siten, että hän kirjoittaa toiminimen yhdessä hallituksen jonkun jäsenen kanssa. Hallitus voi päättää myös prokuran antamisesta yhdelle tai useammalle henkilölle.
16§ Tilintarkastaja ja tilintarkastus
Osuuskunnan kokouksen on vuosittain valittava osuuskunnalle yksi Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi voidaan valita Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, jolloin varatilintarkastajaa ei valita.
17§ Osuuskunnan purkaminen, selvitystila ja säästön jakaminen
Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta tehdään osuuskunnan kokouksessa. Päätös on tehtävä osuuskuntalain 5 luvun 29 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä.
Osuuskunnan purkautuessa palautetaan ensin sääntöjen 9 §:ssä mainitut lisäosuudet ja tämän jälkeen yhtäläisellä etuoikeudella sääntöjen 7 §:n mukaiset jäsenosuudet. Tämän jälkeen jäljelle jäävä netto-omaisuus (osuuskunnan varojen säästö) on osuuskunnan kokouksen päätöksellä jaettava jäsenten lukumäärän suhteessa jäsenille tai jaettava yleishyödylliseen tarkoitukseen hallintoneuvoston tarkemmin määräämien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.